Koska olet viimeksi unelmoinut? Löytänyt itsesi jostain
tulevaisuuden kuvasta, jota värittää myönteinen tunne siitä, että näin asioiden
kuuluisi olla? Kenties uuden vuoden vaihtuessa kuuluit joukkoon, joka on
ottanut vuoden 2017 vastaan erilaisin tavoittein ja suunnitelmin. Olen melko
varma, että myös lupauksistaan visusti vaienneet ovat mielessään nähneet
välähdyksiä toivotusta tulevasta. Kuitenkin arjen haasteet ja nykyisen tilanteen
hallitseminen vievät aikaa ja energiaa muutoksen suunnittelulta, saati sen
toteuttamiselta. Unelmointi siirretään mielen perukoilla myöhempään,
levollisempaan ajankohtaan ja unen kynnyksellä tapahtuvaan ”mitä jos” –
välähtelyyn.
Tahtoisin tällä kirjoituksella nostaa unelmoinnin takaisin
to do – listoille ja arkipäiväiselle agendalle. Puolustuksena hyödynnän pienten
hetken (esim. 15 min) piilevää tehokkuutta sekä unelmoinnin vastalääkitsevää
voimaa arjen ”häslinkiin”. Kunpa arki olisikin tasaista ja soljuvaa, mutta
usein huomaamme olevamme risteystilanteissa odottamattomien muutosten edessä.
Silloin jos milloinkaan on hyvä ammentaa omasta unelmakategoriasta tienviittoja
uudelle polulle. Omaa tyytyväisyyttä voi ehostaa jo miettimällä, ovatko
unelmani oikeasti omiani vai olenko napannut ne listoilleni nykymaailman
ihanteita pursuavasta buffet-pöydästä?
 |
| Kuva: tskirde/pixabay.com |
Inspiroiduin taannoin ajanhallintakonsulttina toimivan Laura
Vanderkamin TED-luennosta. Hän toi esiin, että aikamme pitäisi täyttyä
sellaisista asioista, jotka ansaitsevat sen. Yhtenä harjoituksena hän kehottaa
pohtimaan kuluvaa vuotta kuin se olisi jo lopuillaan ja nimenomaan siitä näkökulmasta,
mitkä tekemäsi 3-5 asiaa tekivät tästä vuodesta erinomaisen. Unelmointi
sellaisenaan ei riitä haaveiden toteutumiseen, vaan ne vaativat usein yhtä lailla
panostamista kuin missä tahansa asiassa menestyminen. Vanderkam ohjeistaakin
jakamaan esiin nousseet ”isot saavutukset” pienempiin, hallittaviin osiin vuoden
varrelle. Kuulemma perjantai-iltapäivät toimivat hyvinä tulevan viikon
suunnittelun kannalta ja koska unelmasi ovat tärkeitä, ne ansaitsevat paikan
kalenterissasi. Apuna voi käyttää jakoa kolmeen kategoriaan: Ura, Suhteet ja Itse
– nämä kategoriat palvelevat keskimääräisesti varsin hyvin ihmisen
perustarpeiden toteutumista, joten jokaisen täydentäminen on suotavaa.
Unelmoinnin jääminen paitsioon on usein perspektiivikysymys.
Hieman epämieluisa totuus on, että viikossa on 168 tuntia, joista n. 40 kuluu
työn parissa ja (suositellusti) keskimäärin 56 tuntia levossa. Jäljelle jäisi
silloin 72 tuntia muulle tekemiselle! Mihin minä tämän aikani käytän? Voisinko
kenties käyttää sitä enemmän itselleni tärkeiden asioiden tekemiseen? Haluaisin
uskoa, että jokaisesta viikostaan voisi pyhittää edes tunnin unelmilleen, joko
uusien luomiselle tai niiden eteen työskentelemiselle. Perspektiiveihin liittyy
myös kyky erottaa toisistaan unelmat, jotka tapahtuvat omilla ehdoilla ja
aktiivisuudella sellaisista, jotka tapahtuvat Onnettaren ehdoilla. Sitä voikin
miettiä, kumpi maistuu makeammalta – itse saavutettu vai sattumalta täytetty
unelma.
Jos tuntuu, että unelmointia on haastava sijoittaa omaan
kalenteriin, varaa sinne sentään muutama tunti keskiviikolta 22.2.2017 ja tule
kanssamme askartelemaan oma aarrekartta lähitulevaisuutesi unelmakeräksi.
Samalla saat päivitettyä oman CV-kuvasi. Ilmoittaudu ja katso lisätietoja
facebook-sivuiltamme https://www.facebook.com/events/698837156963611/
Laura Vanderkamin videon löydät täältä: "How to gain control of your free time"
Nähdään unelmien parissa!
Krista
