URAKKA

URAKKA

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Jatko-opintoillan antimia 

Tämä blogiteksti piti julkaista jo viime viikolla, mutta pääsiäinen vei vara pj:n ajatukset muualle. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. 

Tässä katsaus pari viikkoa sitten pidettyyn jatko-opintoiltaan.  Lapin yhteiskuntatieteilijät ry järjesti yhteistyössä Lapin yliopiston tutkijakoulun kanssa jatko-opintoillan tiistaina 4.4. Lapin yliopistolla. 

Tilaisuus alkoi tutkijakoulun esittelyllä ja tutkijakoulun koordinaattorina toimivan Annukka Jakkulan jälkeen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan varadekaani Petri Koikkalainen kertoi miten yliopistoon haetaan väitöskirjaa työstämään ja mitä papereita oikein täytyy täyttää hakiessaan opiskelemaan jatko-opintoja. 

 Kuva: Krista Kohtakangas. Petri Koikkalainen kertoo jatko-opintoihin hakeutumisesta.

Jatko-opintoillassa kuultiin myös väitöskirjatutkijoiden mietteitä jatko-opinnoista ja väitöskirjan kirjoittamisesta. Nuorempi tutkija Veera Kinnunen (Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu –tohtoriohjelma), Juha Koskela (Muuttuva työ) ja allekirjoittanut (yleinen tohtori-ohjelma) kerroimme omia kokemuksia. Kertomuksissa korostui erityisesti ajanhallintaan liittyvät asiat, sekä pienempien välietappien asettaminen suurempien kokonaisuuksien hallitsemiseksi,

Kuva: Krista Kohtakangas. Allekirjoittanut kertomassa omasta tutkimuksestaan. 

Tilaisuuden lopussa käydyssä paneelikeskustelussa väitöskirjatutkija Janne Honkasilta liittyi mukaan paneelikeskusteluun minun, Krista Kohtakankaan ja Juho Koskelan kanssa. Mukavasti saimme kysymyksiä myös etäyhteyden kautta seuranneilta. 

Paneelikeskustelussa korostui myös pienempien välietappien asettaminen. Siinä missä kandi ja gradu ovat väitöskirjaan verrattuna lyhyitä ja helposti hallittavissa olevia kokonaisuuksia 250–300 sivuinen väitös ei enää sitä olekaan. Keskustelussa nousi esiin myös apurahat, niiden hakeminen, sekä ajankäytölliset hankaluudet. Aamusta iltapäivään työpaikalla olon jälkeen läppärin aukaiseminen väitöskirjan kirjoittamista varten saattaa tuntua raskaalta.

Vaikka apurahoja ei olisikaan näkyvissä ja uusia hylkäyskirjeitä saapuu hylkäyskirjeiden perään ei kuitenkaan pidä lannistua. Uusia tilaisuuksia tulee ja väitöskirjan työstäminen on pitkä prosessi johon kuuluu monia erilaisia vaiheita. Välillä on hyvä myös pysähtyä ja miettiä miksi ja kenelle väitöskirjaa oikein kirjoittaa. Paljon merkitsee myös että tutkimusaihe on mielenkiintoinen ja innostaa jatkamaan tutkimuksen parissa. 

Kuva: Krista Kohtakangas. Janne Honkasilta, J-E. Kukko ja Juho Koskela paneelikeskustelussa.

Huhtikuun alussa pidetty jatko-opintoilta oli ainakin allekirjoittaneelle antoisa sillä se selkeytti ennen kaikkea omia ajatuksia väitöskirjaan liittyen. Samalla omaan työskentelyyn sai hyvien kysymyksien kautta uutta perspektiivin. Varsinkin paneeli oli varsin virkistävä koska Juhan, Jannen ja Kristan kanssa ajatusten vaihtaminen antoi omaan työskentelyyn näkökulmaa. 

Tätä kirjoittaessa kevät odottaa vielä itseään ja aamuisin on vielä aika kylmä. Ei anneta tämän kuitenkaan estää meitä. Nautitaan keväästä, elämästä ja käydään kohti uusia haasteita. 

P.S. Seuraavassa päivityksessä lisää viime blogikirjoituksessa mainitusta
Lapin yhteiskuntatieteilijä –päivästä.

Johan-Eerik Kukko 
Lapin YKAn varapj & väitöskirjatutkija