Kanavasta kanavaan viestien ja vaikuttaen

Tätä kirjoittaessa älypuhelimeni on latautumassa pöydän kulmalla ja helposti yhdellä klikkauksella päivitän uutiset tietokoneen ruudulle samalla kun tulostin sylkee ulos papereita. Juuri äsken tarkistin Facebookin ja Twitterin, mutta pitäisikö käydä vielä tsekkaamassa LinkedIn? Vai kenties kirjoittaa tämä aloittamani blogiteksti loppuun? 

Sosiaalisesta mediasta on tullut jo ajat sitten arkipäivää ja edellä luettelemani palvelut tarjoavat yhteiskuntatieteilijöille vaikuttamisen kanavat. Samalla Facebook, Twitter ja LinkedIn kuitenkin heittävät eteen myös ison nipun kysymyksiä. Miten voin hyödyntää näitä tehokkaammin? Kuinka viestiä oikein? Miten erottautua muista esimerkiksi työnhaussa? Näihin kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Ajan henki kuitenkin on että mitä monipuolisemmin kanavia osaa hallita sen parempi. On kuitenkin hyvä muistaa näiden kaikkien kymmenien kanavien ja sovellusten keskellä, että itse viestin tärkeys ei ole kadonnut minnekään. Oikeastaan juuri nyt viestin tärkeys korostuu entisestään. Eri kanavia hyödyntäessä oleellisempaa todellakin on miettiä mitä viestitään ja kenelle viestitään. Tämä oikeastaan vaatisi oman blogikirjoituksen, mutta rönsyillään nyt hieman ja laitetaan soimaan punkkia. 

Vuosina 1979–1985 vaikuttanut The Clash on aina toiminut minulle hyvänä muistutuksena asenteesta jolla kannattaa lähestyä melkein mitä tahansa uutta asiaa. Oli sitten kyseessä uuden älypuhelimen sovellusten hyödyntäminen tai kokonaan uuden palvelun käyttämisen opetteleminen. Yhtyeen huomatessa studion nurkassa soittimen jota eivät osanneet soittaa niin se opeteltiin ja sitä käytettiin tulevalla albumilla. Monissa klassikkolevyäänestyksissä korkealle kohonnut ja vuonna 1980 ilmestynyt London Calling on väkevä taidonnäyte siitä miten punkbändi voi uudistua ja yllättää.

Näkökulmaa on välillä hyvä tuulettaa. Punk-asenteella ja tee-se-itse mentaliteetilla pääsee pitkälle myös eri viestintäkanavien käyttämisessä ja niiden opettelemisessa. Tänään käytössä on Facebook ja Twitter, mutta uusi sovellus voi odottaa jo nurkan takana. Mitä tahansa tulevaisuus tuokin tullessaan niin on hyvä olla valmiina valjastamaan sovellukset palvelukseen ja vaikuttamisen välineiksi. 

Facebookissa notkumisen ja punkin kuuntelun ohella voisin kertoa tämän kirjoituksen lopuksi Lapin yhteiskuntatieteilijöiden tulevista tapahtumista. Lauantaina 5.3. LapinYKA lähtee virkistäytymään Menuteatteriin! Lisätietoja löytyy Facebookista Lapin yhteiskuntatieteilijöiden FB-sivuilta. Yhdistyksen vuosikokous järjestetään keskiviikkona 16.3. klo 18 alkaen LYY:n eli Lapin yliopiston ylioppilaskunnan saunatiloissa (Hallituskatu 20 D, ylin kerros). Tänä vuonna yhdistykselle valitaan uusi hallitus ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle. Vuosikokouksen yhteydessä järjestetään myös "Pitchaa ja pitsaa"-illanvietto ja luvassa on vinkkejä muun muassa esittämiseen. 

Tykkää Lapin yhteiskuntatieteilijöiden FB-sivuista ja saat lisätietoja tapahtumista ja yhdistyksen uusimmat kuulumiset. Vaikuttamisiin! 

Johan-Eerik Kukko 

Väitöskirjatutkija, viestinnän moniottelija ja Lapin yhteiskuntatieteilijöiden hallituksen jäsen.

Lapinyka goes Menuteatteri

Menuteatteri on Rovaniemen teatterin uusi mukaansatempaava esityskonsepti. Kuva: Rovaniemen teatteri, Kaisa Sirén.

Milloin viimeksi kävit teatterissa? Mitä ikinä vastasitkaan, la 5.3. kannattaa lähteä, sillä menemme porukalla katsomaan Menuteatteria.

Menuteatteri on Rovaniemen teatterin uusi mukaansatempaava esityskonsepti, jossa asiakkaat päättävät illan kulusta. Menuteatteri sisältää puolentoista tunnin verran teatterinumeroita, jotka näyttelijät ovat valmistelleet etukäteen ja koonneet menuksi. Katsojat tilaavat listalta haluamansa "annokset", ja tarjoilija kiikuttaa ne esiintyjille. Esiintyjille tilausten järjestys on yllätys. Jokainen ilta on siis erilainen.

Mukaan mahtuu 15 nopeinta ilmottautujaa. Jäsenille liput ovat ilmaiset.

Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla lapinyhteiskuntatieteiljat(at)gmail.com tai tekstarilla Kristalle 050 312 3889 pe 26.2. mennessä. Toimi siis pian!

Näytös alkaa klo 19 Lappia-talon kellariteatteri Saivossa. Tavataan porukalla teatterin aulassa klo 18.30!

Facebook-tapahtuma löytyy täältä.
Menuteatterista lisää täällä. 

Anni Ylipiessa

Viisi syytä, miksi yhteiskuntatieteilijä pärjää myös luovalla alalla

Kun kerron olevani luovalla alalla työskentelevä yhteiskuntatieteilijä, moni kohottaa kulmiaan. Yhdistelmä ei ole ehkä tavanomainen, mutta hyvä se on.

Tässä ihmettelijöille viisi syytä, miksi yhteiskuntatieteilijä pärjää erinomaisesti myös luovalla alalla:

1. Kokonaisuuksien hahmottaminen. Luovalla alalla luodaan usein kokonaisuuksia (esim. lanseeruskampanja, brändityö) tai pyritään vaikuttamaan niihin (esim. myynti, yleinen mielikuva). Onnistunut kokonaisuus puolestaan liittyy usein jollain tasolla johonkin yhteiskunnalliseen ja ajankohtaiseen ilmiöön. Yhteiskuntatieteilijä ymmärtää yhteiskuntaa ja ajalle tyypillisiä ilmiöitä, hahmottaa laajoja kokonaisuuksia, niiden sisäisiä ja välisiä suhteita sekä niiden taustalla vaikuttavia voimia. Kun kokonaisuus on hanskassa, yksityiskohtien suunnittelukin on helpompaa. Tämä liittyy olennaisesti myös seuraavaan kohtaan.

2. Analyyttisyys. Markkinoinnin tehoa mitataan usein luvuilla: paljonko yksi haluttu toiminta meille maksoi. Yhteiskuntatieteilijä ymmärtää lukuja, mutta tietää, että pelkästään niihin luottaminen ei ole kestävää saatikka fiksua. Ihminen ei usein ole looginen tai ennustettava, ja tämä on yhteiskuntatieteilijälle selviö. Yhteiskuntatieteilijä hakee syitä käyttäytymiseen myös lukujen ja sääntöjen takaa ja löytää usein yllättäviä ja innovatiivisia ratkaisuja.

3. Argumentointitaito. Luovalla alalla omia ideoita pitää myydä koko ajan, niin organisaation sisäisesti kuin sieltä ulos. Hyvin argumentoitu idea on aina helpompi myydä. Yhteiskuntatieteilijä tekee taustatyönsä hyvin ja rakentaa vahvan argumenttinsa niihin pohjautuen. Yhteiskuntatieteilijä välttää argumentointivirheitä, esimerkiksi suosioon tai auktoriteettiin vetoamista ja kehäpäätelmiä, jotka helposti vesittävät koko idean. Argumentointitaito on tärkeä myös palautteen antamisessa (ks. seuraava kohta).

4. Kriittinen ajattelu. Luovalle alalle on tyypillistä ja elintärkeää jatkuva kritiikin saaminen, antaminen ja kriittinen ajattelu niin sisältöjä kuin niiden representaatioita arvioidessa. Yhteiskuntatieteilijälle kriittisyys tulee luonnostaan ja hän suhtautuu siihen analyyttisesti. Yhteiskuntatieteilijä antaa ja ottaa vastaan perusteltua kritiikkiä sekä kyseenalaistaa ehdotuksia ja valintoja tottuneesti.

5. Kyky ymmärtää. Työ luovalla alalla on jatkuvaa erilaisten tarpeiden, toiveiden, vaatimusten ja rajoitteiden välillä luovimista. Työtä tehdään yrityksestä yrityksille, asiantuntijana asiantuntijoille.  Jokainen henkilö toimii omalla asiantuntijuusalueellaan omasta asiantuntijan näkökulmastaan, ja tämä johtaa väistämättä konflikteihin. Yhteiskuntatieteilijä ymmärtää kaikkien näkökulmat, niiden taustat ja niihin vaikuttavat intressit, ja voi siksi olla tärkeässä roolissa luottamuksen rakentamisessa ja yhteistyön sujuvoittamisessa.

Viisi tärkeää asiaa tämän yhteiskuntatieteilijän työpöydällä: soosia, iso kahvikuppi, käsivoide, päätelasit ja post-it-lappuja. Olennaisia asioita pärjäämisen kannalta nämäkin.

Anni Ylipiessa,
luovalla alalla työskentelevä yhteiskuntavastuusta kiinnostunut idealisti ja Lapin yhteiskuntatieteilijöiden hallituksen jäsen

Alkusanat uudelle urakalle

Tervehdys kanssakulkija,

ja tervetuloa Lapin yhteiskuntatieteilijöiden uunituoreen blogin pariin. Päätimme ottaa askeleen näkyvämpään suuntaan ja perustaa yhdistyksellemme väylän ajatusten tuulettamiseen ja tapahtumistamme tiedottamiseen. Ennen kaikkea blogi edustaa yhdistyksemme kahta kantavaa periaatetta: moniäänisyyttä ja yhdessä tekemisen meinkiä, unohtamatta tietenkään sanomaamme lappilaisesta osaamisesta. Toiveemme on, että nämä toivottavan säännöllisesti ilmestyvät kirjoituksemme tavoittavat niin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden opiskelijat, työssäkäyvät jäsenemme, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n kollegamme sekä tulevat, olevat, ja potentiaaliset työnantajatkin. Aiheita on luvassa laidasta laitaan ja otamme mielellämme vinkkejä vastaan.

Ihan viime vuoden lopulla kokoonnuimme porukalla pohtimaan, millaiset ovat lappilaisen yhteiskuntatieteilijän ihanne- ja kauhunäkymät. Samat teemat toistuivat monessa skenaariossa. Ihannetilaa kuvasti se, että "etelän katseet" tunnistivat ja tunnustivat lappilaisen osaamisen; yliopistokoulutus voi vahvasti ja osaamistamme hyödynnettiin laajasti koko elinkeinokentällä, Unelmissamme Lapin luonto säilyi puhtaana, ihmisten välillä vallitsi hyvä tahto ja monikulttuurisuus on rikkaus - eivätkä insinöörit vie kaikkia työpaikkoja. Kauhukuvissa taas unohduimme omaan pienuuteemme ja raja-aitoja pystytettiin joka puolelle, Joulupukkikin oli pakannut poronsa ja kamppeensa, ja lähtenyt Norjaan. Jäljelle jäi vain tonttuopistoa muistuttava Santa Claus University.

Näistä skenaarioista pyrimme tietenkin poimimeen yhdistykselle parhaat ja konkreettisimmat palat siihen, mitä kuluvan vuoden aikana tehdä ja mitä pyrkiä välttämään. Aina silloin tällöin on toki tarpeen pysähtyä pohtimaan, minne haluamme yhdessä kulkea ja mitä haluamme yhdessä tuumin myös välttää. Olemme vielä suuren seikkailun alussa, sillä tulevana kesänä yhdistyksemme saa puhaltaa synttärikakustaan vasta kaksi kynttilää. Nämä lähes kaksi vuotta ovat kuitenkin osoittaneet, että meillä on sisukas ydinjoukko ja runsaasti ainakin kohteliaisuudesta kiinnostuineita seuraajia, jotka ansaitsevat paikallista edunvalvontaa, näkyvyyttä ja tunnustusta. Olemmekin tänä vuonna valinneet teemaksemme lappilaisen yritysmaailman, jotta yhteiskuntatieteilijöihin liitetty osaaminen olisi mahdollisimman laaja ja monipuolinen. Teemamme näkee tietenkin tapahtumiemme sisältöinä sekä tämän blogin kautta.

Tulevasta vuodesta voin vielä lyhyesti mainita, että vuosikokouksestamme keskiviikkona 16.3. on tulossa melkoinen spektaakkeli, joten pysy kuulolla ja kirjaa päivä kalenteriisi. Tänä vuonna on myös aika valita yhdistyksen hallitus, joten nyt on Sinun mahdollisuutesi päästä mukaan riemukkaaseen joukkoomme (ja toki kirjoittamaan tätä upeaa blogiamme).

Pidemmittä jorinoitta, toivotan sinulle mukavia lukuhetkiä blogimme parissa ja mukavaa helmikuuta.

PS. Joko keksit, mikä sanaleikki piilee blogimme nimen takana? :)

Krista "vakavan leikkisä väitöskirjatutkija, jolla kivoja leikkikavereita" Kohtakangas
Lapin Yhteiskuntatieteilijöiden puheenjohtaja